JOULURISTEILY SAKSAAN 22. - 26.12.2021

Olipas jännä matka. Ptkä odotus ’palkittiin’ ja K-tilanteesta riippumatta päästiinkiin matkaan. Meitä matkalaisia oli n. 140 ja huolenpitäjät päälle. Matkalaisten puheista kuului, että oli tätä irtiottoa odotettu jo. Meiltä oli tämä tilanne jo peruuttanut neljä Kristina -matkaa. Olimme aina siirtäneet alkumaksut sitkeästi seuraavaan yritykseen. Ilmeisesti tämänkin matkan toteutuminen oli ollut tarkalla ihan viimeisiin päiviin asti. Jos nyt oikein kuulin niin viimeisenä yönäkin oli vielä järjestäjälle tullut uusia määräyksiä miten pitää toimia. Kaikkihan oli ilmeisesti kiinni saksalaisista vaatimuksista.

Siispä meiltä edellytettiin Koronapassia ja alle 24 tuntia sitten otettua koronatestiä. Niinpä Kristina teki sitten jo Vuosaaren Hansaterminaalissa ensimmäisen koronatestin. Oli ilmeisesti Finnlinesin laivaan nousun edellytys. Negatiivisiksi kaikki havaittiin ja laivaan päästiin. 

24 tunnin vaatimuksen takia laivalla alkoi sitten uusi testi Travemünden satamaan tulon jälkeen toisena matkapäivänä. Tämän testin suorittivat Kristinan paikalliset yhteistyökumppanit, joilla on saksalaisten viranomaisten myöntämä lupa tehdä näitä. Eli myöhään aatonaattoiltana ja vielä osin aattoaamunakin testejä pyöritettiin. Negatiivisia toki edelleen kaikki olivat. Tunnelma oli toki myönteinen tuosta ’leimasta’ huolimatta. Pääsimme siis kaikesta negatiivisuudesta huolimatta viettämään jouluaattoa Saksan mantereelle.

Itse matkahan toteutui Kristinan tiukalla hyvällä laadulla. Risteilyisäntä Jukka Heliniltähän ei voi muuta odottaa kuin hyvää. Ja kun hyvää yrittää niin priimaa pukkaa. Palvelualttiisti hoitivat myös roolinsa Sasu Honka, Mia Nordström ja Jari Hyytiäinen.

Viihdepuolelle oli tälle matkalle hankittu Tiina Räsänen ja Petri Hervanto. Pitkästä aikaa oli upeata kuunnella livenä hienoa laulua ja musiikkia. Taas kerran täytyi nostaa hattua myös Helinin Jukalle laulajana ja soittajana. Odotuksia palkittiin. Yhteislaulun peruuttaminen taisi olla varsinaisesti ainoa K-tilanteesta johtuva muutos. Ei haitannut henkilökohtaisesti kun en osaa laulaa. Musiikin lisäksi oli tietysti pakollinen tietokilpailu, jossa koitettiin tunnistaa tv-sarjojen tunnusmusiikkeja. Hienosti meni sekin, siis kaikilta muilta. Sasu esitteli Kristinan tarinan hiukan erilaisella konseptilla. Samalla hoitui tietysti matkamahdollisuuksien esittelykin.

Tärkeä (ellei tärkein) oli tietysti ruokailu. Sitä riitti ja ruoka oli hyvää. Yllättävää kyllä paino ei noussut, mutta mahtoiko johtua siitä, että pitkässä laivassa tuli huvittavastikin pitkiä kävelyjä kun päivän mittaan kulki useamman kerran keulahytistä keskilaivan hisseille ja sitten taas vastaava matkaa palvelukannen jompaan kumpaan päähän.

Aattopäivä yllätti lumipeitteellä. Oli järjestäjien mielestä harvinainen näky siellä. Aluksi ryhmä rahdattiin kolmella tutulla bussilla Tressowiin jonkun linnan edustalle. Nautimme kuumaa glögiä ja paikallinen joulupukki laittoi ison piparin kaulaan. Vähän oli sohjoista ulkona, mutta ei haitannut. Sieltä sitten jatkettiin Grevesmühleen Nikolain kirkkoon urkumusiikkia kuuntelemaan. Komealta se aina kuulostaa vanhojen holvien alla. Kun en oikein tunne klassista ja menin laskuissa sekaisin niin onneksi loppukappaleena oli O du fröhliche (Karl Peter Chilla) ja tutultahan se tuntui eli osasin taputtaa oikealla kohdalla. 

Tästä sitten jatkoimme takaisin Travemündeen Atlantic Grand Hotelliin okein ison talon tyylilounaalle. Hienot puitteet ja monipuolinen buffetpöytä. No, makuasioistahan voi vain olla eri mieltä. Pääsääntöiseti ihan OK. Lounaan jälkeen laivalle. Ja sitten syötiin taas laivan buffetpöydästä.

Kolmisen tuntia tämän jälkeen
alkoikin sitten reipas myrsky.

Sääkin melkein suosi matkaa. Vasta paluuyönä iski 25 m/s myrskytuuli. Siis oli aika reipasta menoa. Ei tullut oikein uni. Hytissäkin juomalasit lenteli pöydältä ja hajosi tuhannen siruiksi lattialle. Siinä sitten yöllä koitti olemattomalla työkalulla raivata kulkureittiä aamuksi, ettei loukkaa itseään. Mutta tällehän ei matkan järjestäjä eikä laivayhtiö tietenkään mitään mahda. Se kuuluu mahdollisuutena tällaiseen matkailuun.

Kaiken kaikkiaan voi sanoa, että Kristina teki sen ja me kaikki teimme sen. Siis rohkenimme lähteä matkalle ja ilmeisesti tyylikkäästi siitä myös selvisimme. Tätä kirjoitan kolmantena kotiintulopäivänä eikä vielä ainakaan ole perään kuulutettu, että ryhmässä olisi altistumisia. Finnlinesin laivaväki tuntui myös olevan mukavan palveluhenkisesti mukana. Kai tällainen ryhmä oli heidänkin matkalle hyvä lisä. Varmaan parikymmentä rekkakuskia siellä oli tämän ryhmänlisäksi, mutta ei varmaan muita.

Täytyy ruveta miettimään jo mihin seuraavaksi Ruotsiin suuntautuva Ropax vähän kiinnostaisi tulevan suvena. Olisikohan tämä K-tilanne jo edes jotenkin laimentunut silloin.