Kyllä ennen oli kaikki paremmin. Tämä sairastuminenkin oli selväpiirteistä. Menit kunnanlääkärin vastaanotolle, johon ei tarvinnut tilata aikaa. Hän otti jonosta kunnes jono loppui. Reippaan kuulustelun, koputtelun ja aan -sanomisen jälkeen tauti oli selvitetty. Sait reseptin ja apteekin kautta kotiin sairastamaan ja useimmiten toipumaankin.
Vaikeamman oireen edessä kunnanlääkärikin saattoi käskeä menemään sairaalaan oikeisiin tutkimuksiin.
Entäs nyt. Pitkän soittotaistelun jälkeen saatat saada lääkäriajan tai ehkä vaan hoitaja-ajan monen viikon päähän. No, voihan se tauti jo parantua itsekseen siinä ajassa. Se taitaa olla terveysvastaavien toivokin nykyään. Kun ja jos selviät hengissä lääkäriin ja hän sitten katsookin erikoislääkärin tarpeelliseksi niin ei muuta kun uuteen jonoon. Ja siinähän voi mennä taas viikkoja. Kuolet pois, lienee taas se sanomaton ajatus vastapuolella.
Mitä sinulle nyt ollaa tarjoamassa tilalle? Hoidetaankin vaivasi digiyhteydellä. Ohjeissa vilisee lukemattomia ohjeita erilaista sovelluksista tai äpeistä niinkuin on muotia sanoa. On OmaKS, Hyvis, Omakanta, ja lukematon joukko erilaisia terveysinfo- ja varausohjelmia. Tässä näyttää kertautuvan se nykyinen tosiasia terveydenhoidon yhteensopimattomista järjestelmistä. Nyt luodaan yksinäiselle ihmiselle lukemattomia järjestelmiä, joita hänen pitäisi osata käyttää sen mukaan miltä oma vaiva tänään voisi olla.
Digimahdollisuuksia on ja niillä voidaan paljon tehdä. Kuitenkin tuppaa unohtumaan se, että meissä terveydenhoidon potentiaalisissa asiakkaissa on yhä melkoinen joukko, joka ei syystä tai toisesta voi hoitaa yhteyksiä tietoteknisesti. Toki vertaistuen omaisesti on ruvettu siellä täällä järjestämään digitukea ja -apua sitä tarvitseville. Mutta kun niistä digitukijoistakin on aika moinen joukko jo sieltä kypsemmästä päästä niin riittääkö tukea. Toki erilaiset organisaatiotkin yrittävät toimittaa ihan palkkahenkilöiden voimin apua, mutta kun se sitten usein on vielä lisäkustannus avun tarvitsijalle.
Aika tietysti hoitaa pois tämän ongelman. Nuoremmat tottuvat jo esikoulusta näihin digijuttuihin ja jossain vaiheessa ei ilmeisesti tarvitse tätä ongelmaa olla enää. Toki silti soisi tulevien järjestelmien olevan määrässä pelkistetympiä eli ei hämmennystä aiheuttavaa sillisalaattia.
